Miten suututtaa brasilialainen

Kyllä, tämä idea tuli mieleeni kesken pienen erimielisyyden minun brasilialaisen mieheni kanssa.

1. "HÄ?!" "MITÄ?!" "TÄ?!"

Nää saa brasilialaisen miehen raivon partaalle. Viaton suomalainen tapa ilmoittaa oman hämmennyksensä tai sen, että ei kuullut mitä toinen osapuoli sinulle sanoi.
Kuulemma tämä kuulostaa todella aggressiiviselta ja vain sana "Hä?" saa brasilialaisen triggeröitymään ja menettämään hermot. 

Esimerkki lauseita:
A: Could you give me the remote?
B: Mitä? (kun et kuule mitä A sanoo)
A: MITÄ?!?!?! Jesus so hostile.
Sama keskustelu pätee sanomalla TÄ.

Tai

A: My instagram doesn't let me add a picture to my stories from the gallery.
B: Hä? (kun ihmettelet mikä instagramissa on vikana)
A: HÄ?! Why do you treat me like I'm stupid?!?

Kyllä, yllä oleva keskustelu oli viimeisin pienen erimielisyyden aihe. Koska kuulemma mun HÄ = Mitä helvettiä, etkö sä osaa yhtään mitään, anna tänne se puhelin.
Mauricion puolustuksesi sanottakoon se, että kun se stressaa niin mikä tahansa saa sen raivon partaalle. Vaikka se kovasti väittää, ettei se mitään ikinä stressaa. Please.

2. Kun nainen tienaa miestä enemmän

Meillähän on semmonen tilanne, että Mauri on suomenkielenkurssilla ja saa työttömyystukea joka on vajaa 800 euroa verojen jälkeen. Silti aika hyvin mun mielestä.
Mä oon ihan normi duunissa ja pärjätään oikein hyvin. Käydään syömässä ulkona ja nyt ollaan menossa Amsterdamiin ja sen jälkeen Kreikkaan. Eli säästöönkin jää.
Ongelma on se, että Mauri siivoaa ja laittaa ruokaa ja pesee pyykit, koska MINÄ käyn töissä.
En vaadi mitään kiiltävän puhdasta enkä oo mitään nalkuttavaa tyyppiä ollenkaan, eli en vahdi Mauria piiskan kanssa, että koti olisi 24/7 täydellinen.
Mua ei haittaa maksaa laskuja ja hoitaa meidän pienen perheen raha-asioita, koska mä nyt vaan oon aina ne hoitanu nuoresta asti ja tämmönen tietynlainen paperi järjestelmällisyys on musta mukavaa.
Siis mua ei haittaa, mut Mauria haittas kun minä hoidan raha-asiat ja minä vien meidät syömään ja minä ostan hänelle synttärilahjaks kuulokkeet ja vien hääpäivänä kylpylään.
Tämä kun olisi kuulemma miesten hommaa hemmotella omaa vaimoa eikä toisinpäin.
Tästä sit Maukka perusjätkä hankkii itselleen stressin ja ollaan tilanteessa et kaikki ärsyttää.
Ja Mauri tietää kyllä että tämä tilanne on vaan väliaikainen ja kaikki päätökset mitä herra on elämänsä aikana tehnyt ovat johtaneet tähän elämäntilanteeseen, mutta pää ei aina kulje tunteiden kanssa käsikädessä.

3. Älä mainitse herra Latinon egosta

Ego. Ai saatana olis helppoa jos Mauri olis semmonen jeesmies. Helppoa, mutta tylsää.
Yleistän nyt todella törkeästi sanomalla, että jokaisella latinomiehellä on hyvin vahva ego.
Kesken erimielisyyden (joka johtuu herra Latinon egosta esim. ylläolevat raha-asiat) ei kannata sanoa, että "Baby, drop the Ego and calm down."
Totaalinen virhe. Koska eihän herra Latinolla mitään egoa ole. Minä vaan olen ottanut elämäntehtäväkseni rangaista Maurin elossa oloa. Voi olla totta sekin tietysti. Ehkä Mauri on aikasemmassa elämässä ollu sarjamurhaaja sai salametsästäjä ja nyt on karman aika antaa hänelle takaisin laittamalla meikäläinen Maurin elämän tielle. Semmonen se karma on.

4. Kun vaimo ärsyyntyy jostain

Jos sinä itse menetät hermot esimerkiksi teknologian, myöhästyneen lennon tai epäammattimaisuuden takia (mun pahimmat ärsykkeet) voit olla varma, että brassimies vetää herneet nenään koska sinä pilaat hänen päivän tämmösen tyhmän asian takia. Ja tästähän saa varman erimielisyyden aikaiseksi, joka loppupeleissä on se oikea syy päivän pilaamiseksi.

5. Valittaminen

Jos harrastat jatkuvaa valittamista (suomalaisten pahin synti) voit olla varma, että brassimies laittaa sut mustalle listalle.

"Why do you always complain about the weather and assume it's gonna rain?? The weather is beautiful ENJOY!"

Mauri ei vaan ymmärrä sitä, että säästä valittaminen on maanlaajuinen tapa harrastaa small talkkia. Kokeilkaapa ihan huvikseen miten vaikeeta small talk on jos ette valita mistään. Ja laskekaa montako sekuntia menee, että vastapuoli valittaa miten joku on huonosti.

("miksi aina kaiken pitää muuttuaaaa...")

Mun valittaminen on ihan minimissä nykyään, koska aina voi oppia uuden tavan kohdata asiat. Mutta mun on myös hyvin hankala pysyä hyvällä tuulella kun nykyään huomaan miten valittaminen on maan tapa ja sitten alkaa mun valittaminen miten ihmiset on perseestä.

6. "Kuinka monta makkaraa luulet, että syöt?"

Kysyin Maurilta mökillä, että montako makkaraa herra Latino mahtaa syödä (eli miten kova nälkä herralla on eli montako makkarapakettia otetaan esille ja avataan).

Niin Mauri kysyi että ai miten niin miks kysyt. Ja kertoi, että Brasiliassa on todella epäkohteliasta kysyä paljonko joku meinaa syödä. Tuntuu siltä, että vahditaan jokaista suupalaa.

Tää kannattaa ehkä muistaa, jos tulee vaikka brassivieraita kylään joskus. Ihan hyvä vinkki.

7. Negatiivisuus ja ikuinen "pessimisti ei pety" -ajattelu

Kaikki brasilialaiset jotka oon tavannu ovat ihan ylimääräisen iloisia ja positiivisia ja energisia ja aurinkoisia.
Negatiivinen asenne ei ole ollut kenenkään osa persoonallisuutta.
Kaikki aina tulee onnistumaan eikä siitä ole mitään epävarmuutta.

Jos kerrot brassille, että: "hain töihin yhteen kivaan firmaan, mutta tuskin mä pääsen ees haastatteluun."
Brasilialainen vastaa ihan varmasti: "Ei vaan todellaki pääset ja sit oot paras ja coolein ja magein ja oot niin fiksu ja kaunis ja rohkea ja sit saat ylennyksen ja susta tulee paras ja rikas!"

Mikä on tarvittaessa ihan todella ihanaa.  Tukea ja rakkautta tulee paljon ja usein.

Itse koen olevani realisti ja mulla on miljoona suunnitelmaa ja suunnitelman suunnitelmaa jos eka suunnitelma ei onnistukaan. En voi itse kertoa itselleni, että joku onnistuu 100% varmuudella vaan olen enemmänkin "let's see what happens" -ihminen. Jos ajattelisin aina, että kyllä tämä tulee onnistumaan ihan varmasti, olisi mahdollinen epäonnistuminen sen jälkeen pahin tunne minkä tiedän. Joten siksi mahdollisen iskun pehmittävä "let's see" -asenne.
Mutta brasilialaiselle myös tämä on negatiivisuutta.

Ja pahin on se, että mä veden herneet nenään melkein kaikista samoista asioista.
Et siinähän mietitte tilannetta missä Mauri suuttuu ku sanon HÄ?? Ja sit mä suutun sille siitä ku se suuttu mulle ja sit ku Mauri suuttuu enkä saa selvää mitä se sanoo ni sanon TÄ????? Ja sit se vasta hermostuuki ja ei tiedä enää mitä sanoo ja lähtee ulos kävelylle. Kerran Mauri käveli sateessa Keravalle (junan kautta) ja unohti puhelimen ja avaimet kotiin ja eksy.

Äiti ehdotti et pitäis hommata semmonen raivoreppu minkä vaan nappaa mukaan ovensuusta ku kiukuttaa.

Mutta erimielisyydet on aina voitettavissa

On vain yksi tapa olla täydellinen ja täydellinen pitää olla

Lyhyesti: Hyvää kuuluu kiitos, ikuisuuden kestävä talvi on kohta ohi. Kiitos Jeesus.

Mauricion isä ja veli oli meillä joulun ja uudenvuoden. Voisin kirjottaa siitä postauksen erikseen, mutta jos jonkun ulkomaalainen kaveri tai sukulainen on tulossa Suomeen vierailulle niin pari tärppiä: Kota ja grillimakkara, puusauna ja Helsinki. Varsinkin jos vieraat ei oo ihan heti mistään Euroopasta, niin Helsinki on kyllä mahtimesta. Ihan vaan katsottavaksi, mitään ei ees tarvi tehdä.

Mauricio käy edelleen suomenkielenkurssia, jonka TE on järjestänyt osana helpompaa työllistymistä.
Kurssi menee Maurilla aika vaihdellen. Kieli on vaikea ja ainakin mun mielestä opetusmetodi on vähän väärä Maurin kaltaisille sosiaalisille ulkomaalaisillle. Koska me suomalaisethan ollaan ihan uniikkeja syrjäytyneisyyden, arkuuden ja ujouden kanssa. Hiljaisuuden kanssa. Tän mä oon oppinu. Ei ole toista niin suomalaista maata, kun Suomi. Muunmaalaiset on yleensä sitten niitä sosiaalisia. Ainakin meihin verrattuna.

Oppiminen on siis ainoastaan kirjaan tuijottamista ja kielioppia. Tunnit pidetään suomeksi, koska moni opiskelija tunnilta ei osaa englantia.
Sitä Mauri aina kiroileekin, kun ne helkkarin virolaiset on niin hyviä ja ymmärtää aina kaiken ja heidän mukaan tunnit käydään. Opettaja kysyy ymmärrätkö ja virolaiset aina kovaan ääneen sanoo että juu juu me ymmärretään. Muilla meneekin sitten koko tunti ohi.
Mä sitte Maurille sanoin, että hei rohkeesti vaan sanot ettet ymmärrä niin kyllä sua autetaan.
"Joo no sit pitäis kaikki tunnit aina alottaa ihan alusta ja ahdistaa olla se joka sitä vauhtia sitten hidastais." Sano Mauri. No mä kyllä ymmärrän tän, kun itse muistan ne matematiikantunnit ja  varmasti olisin kiinaakin ymmärtänyt paremmin, kun niitä yhtälöitä. Pääsin sitten pienryhmään.

Mutta miksei suomea voi opetella PUHUMALLA. Eikä hitto sitä kirjaa ja kielioppia tuijottamalla. Koska ei kukaan välitä jos kielioppi on ihan päin helvettiä, kunhan jotenkin ymmärretään mistä puhutaan ja mitä halutaan. Kyllä se kielioppi tulee sitten sieltä, kun oppii ymmärtämään sanoja. Mulla ainakin englantia kuuntelemalla se kielen osaaminen parani, eikä niitä grammareita opetellessa.

No sitten toinen mikä mua ärsyttää.

Maurilla oli kotitehtävävänä ammatit. Oli pitkä selitys ammatista ja sitten piti kääntää se selitys ja yhdistää se ammattiin.

Ammatit: Lähihoitaja, hoitaja-apulainen, bussikuski, siivooja, raksamies, taksikuski, hyllyköijä jne, ymmärrätte varmaan linjan.

Kaikki hei hyviä ja tärkeitä ammatteja, mutta ei yhen yhtä ammattia, kuten; lääkäri, kätilö, kirjailija, lentäjä, kirjanpitäjä, insinööri.

Onhan se fakta, että moni maahanmuuttaja on siivooja tai bussikuski. Mutta onko se ihme jos edes TE kielen kurssilla ei opeteta muita ammatteja, kun näitä "tyypillisiä" ulkomaalaisille. Ei hitto mua sieppas ihan hulluna.

No seuraavana päivänä sieppas vielä enemmän, kun kuulin mikä oli ollu Maurin päivän homma.

Piti valita ammatti ja etsiä ammatista tietoa ja ammatille työpaikka. Mauricio sanoi opettajalle, että hän haluaa tietää muusikon ammatista ja valitsee ammatikseen muusikko. Mauricion opettaja sanoi, että ei se ole realistinen ammatti, VALITSE JOKU MUU.

Mitä helvettiä.

Eli siis te kaikki muusikot ympäri maapalloa. Ei teitä oo olemassa. Mitä valehtelette. Missä yksisarvismaailmassa elätte.

Mitähän se Mauricion luokkalainen (joka on omassa maassaan lääkäri) valitsi. Varmaan siivoojan, koska ei siitä kuitenkaan oo mihinkään muuhun.

Tää mua niin inhottaa Suomessa. Turhaa sä unelmoit mistään, ellet unelmoi olevas lääkäri tai asianajaja. Kaikki muut on turhaa.
Plus mua raivostuttaa se miten sä saat aina puolustella sun unelmia, jos ne ei oo "normeja".

Ole täydellinen. Mene lukioon ja sen jälkeen yliopistoon ja saa hyvä ammatti. Se on ainoa oikea hyväksyttävä tapa. Muistakaa se. Tähän ajatusmaailmaan mäki kasvoin ja mulla on kestäny kauan oppia, että mä teen asiat niinku MINÄ haluan ja se on täysin OKEI!

Joten kaikki te lukijat. Ihan sama mikä sun ammatti on. Mitä sä teet elääkses ja mitä muut susta ajattelee, kunhan sä oot onnellinen ja sä tykkäät sun elämästä. Ole opettaja, kassatyöntekijä, siivooja, kampaaja, toimistotäti, lääkäri, MUUSIKKO, KIRJAILIJA tai ihan kuka vaan ikinä. Kenelläkään ei ole siihen mitään sanomista, koska se on SUN elämä.

Ps. Mauricio sai lopulta valita ammatikseen muusikko ja löysi hirveesti alasta tietoa ja seuraavana etappina onkin musiikin opiskelu englanniksi. Tänkin asian kanssa Mauri sai tapella oman oponsa kanssa. Koska musiikki on niin vaikea ala. Vaikea kyllä ehdottomasti, mutta ei mahdoton ja unelmien eteen pitää aina tehdä töitä.

Siinä teille kevääseen kakku!